KK Fashion Exports

Peroksidivalkaisu ja valkoisuus: Kabir et al.:n puuvillakankaalle tekemät valkaisutestit, Haque et al. ja Miljković et al.

Haque et al. (2018) valkaistu single jersey -puuvillaneulos käyttäen 1.8–2.2 g/L vetyperoksidia (H2O2). Tarkasteltaessa heidän ennustemallinsa pintakaavioita kyseisellä vaihteluvälillä, he kirjoittivat: ”Peroksidipitoisuuden yksittäinen vaikutus valkoisuusindeksiin on kuitenkin melko vähäinen, eikä suuremmilla pitoisuuksilla havaita muutosta valkoisuudessa, jos lämpötila pysyy vakiona.”

Mitä Haque et al havaitsivat. selvittää valkaisukylvyn lämpötilan ja ajan vaikutus single jersey -puuvillaneulokseen?

Haque et al. valkaistu 40 näytteitä 130 GSM-painoinen yksipuolinen puuvillajerseeneulos laboratorion värjäyskoneessa, arvolla 1:10 kylpysuhde, natriumhydroksidilla lämpötilassa 2 g/L ja peroksidistabilisaattoria pitoisuudella 1 g/L. He muuttivat peroksidin määrää, kylvyn lämpötila ja aika, mitattu valkoisuusindeksi (WI) spektrofotometrillä, ja rakensivat sumean logiikan mallin WI:n ennustamiseen. Tämän mallin perusteella he raportoivat:

”WI kasvaa noin 17.65% lämpötilan nostamiseksi arvosta 78 to 88 °C, mutta se kasvaa vain noin 6.12% lämpötilan nostamiseksi arvosta 88 to 108 °C. Vastaavasti WI kasvaa noin 19.95% ajan pidentämiseksi arvosta 20 to 30 min, mutta se kasvaa vain noin 4.83% ajan pidentämiseksi arvosta 30 to 50 min.” (pp. 9–10)

Heidän johtopäätöksensä oli, että “valkaisukylvyn lämpötilalla on erittäin merkittävä positiivinen vaikutus valkoisuusindeksiin, jota voidaan parantaa pidentämällä käsittelyaikaa” (p. 10).

Taulukko A. Haque et al. (2018), Taulukko 1: mitattu valkoisuusindeksi (WI) / 130 GSM-painoinen yksipuolinen puuvillajerseeneulos. Nämä ovat mitattuja arvoja, ei mallin tuloste.
H2O2 (g/L) 78 °C, 20 min 78 °C, 40 min 98 °C, 20 min
1.8 47.21 58.65 58.65
2.0 47.76 59.64 59.16
2.2 48.25 59.64 59.98

Mitä Kabir et al havaitsivat. mitata puuvillakankaan vetolujuutta peroksidimäärän kasvaessa?

S.M.F. Kabir ja kollegat (2014) valkaistu puuvillakangas laboratoriopesukoneessa (Gyrowash) arvolla 1:30 kylpysuhde. He käyttivät kahdeksaa eri määrää vetyperoksidia samaan kankaaseen ja mittasivat sekä valkoisuusindeksin että vetolujuuden (Taulukko B). He kirjoittivat: ”Vetolujuus pienenee H2O2 pitoisuus ja samalla vetyperoksidin pitoisuus vaikuttaa valkoisuusarvon kasvuun” (p. 206).

He kirjoittivat myös: ”Kankaan lujuuden ja vetyperoksidipitoisuuden välinen tilastollinen korrelaatio on negatiivinen, todettiin erittäin hyväksi ja merkitseväksi” (p. 206). Heidän Kuvansa 5 antaa Pearsonin korrelaatioksi r = −0.97 (p < 0.0001) lujuuden ja peroksidimäärän välillä, ja r = 0.78 (p = 0.02) valkoisuuden ja peroksidimäärän välillä.

Taulukko B. Kabir ym. (2014): valkoisuusindeksi (WI) ja yhden puuvillakankaan vetolujuus, ei yksilöity artikkelissa, valkaistu eri vetyperoksidimäärillä ilman optista kirkastetta. Artikkelissa ei ilmoiteta vetolujuustestin menetelmää.
H2O2 (g/l) Valkoisuusindeksi Vetolujuus (N)
1 43.59 935
3 63.75 922
5 73.48 894
7 74.16 839
9 76.05 787
11 78.19 665
13 77.84 657
15 75.84 627

Mitä Miljković et al havaitsivat. mitata jokaisessa puuvillaneuloksen keiton ja peroksidivalkaisun vaiheessa?

Miljković ym. (2020) ottivat raakaa 100% puuvillaneulos, jossa on punertava sävy, keittopesti sen, ja valkaisivat sen vetyperoksidilla kahta reittiä käyttäen: yksi kylpy, tai kaksi kylpyä peräkkäin. Jokaisen vaiheen jälkeen he mittasivat CIE-valkoisuusindeksin (WI) ja b*, keltainen–sinisen värin koordinaatti, jossa suurempi b* tarkoittaa keltaisempaa sävyä (Taulukko C). He kirjoittivat:

”Suurin kasvu valkoisuusindeksissä (WI) tapahtuu pestyjen kankaiden kemiallisen valkaisun jälkeen H2O2. Kuten odotettiin, WI-arvo nousee edelleen H:lla tehdyn valkaisun toisen asteen jälkeen2O2 uupuminen (Taulukko 2); tällä näytteellä oli alhaisimmat K/S-arvot (Taulukko 1) ja vähäisin punertavuus.” (p. 61)

Taulukko C. Miljković ym. (2020), Taulukko 2: valkoisuusindeksi (WI) ja b* arvolla 100% puuvillaneulos jokaisen vaiheen jälkeen. Käsittelemätön: raakaneulos, punertava sävy. Keittopesty: natriumkarbonaatti 2 g/dm³, 98 °C, 45 min. Yksi kylpy: natriumhydroksidi 4 g/dm³ H2O2 5 cm³/dm³, 98 °C, 30 min. Kahden kylvyn vaihe I: natriumkarbonaatti 4 g/dm³ H2O2 5 cm³/dm³, 98 °C, 30 min. Kahden kylvyn vaihe II: vaiheen I kangas käsiteltiin uudelleen natriumhydroksidilla 7 cm³/dm³ ja H2O2 12 cm³/dm³, 40 °C, 10 min, kuten tutkimuksessa todetaan. Yhden kylvyn käsittelyssä käytettiin natriumhydroksidia ja vaiheessa I natriumkarbonaattia, joten nämä kaksi käsittelyreittiä eroavat muussakin kuin kylpyjen määrässä.
Vaihe WI b*
Käsittelemätön −10.74 15.44
Keittopesty 12.48 11.05
Yksi kylpy 60.32 5.16
Kaksi kylpyä, vaihe I 66.08 3.83
Kaksi kylpyä, vaihe II 80.75 1.73

Mitä Kabir et al havaitsivat. ja Miljković et al. selvittää, kun optista kirkastetta lisättiin valkaistuun puuvillakankaaseen?

Kabir ym. vertasivat pelkkää peroksidivalkaisua valkaisuun, jota seurasi kaupallinen sinerrysaine tai optinen kirkaste (OBA). He kirjoittivat: ”OBA tuottaa korkeamman valkoisuusindeksin kuin kaupallinen sinistysaine ja peroksidivalkaisu, kun kankaan ja prosessin parametrit pysyvät samoina. Tässä kaupallinen sinistysaine/OBA levitetään valkaisun jälkeen” (p. 205).

Tämän jälkeen he vaihtelivat OBA:n määrää kudotulla puuvillakankaalla ja totesivat, että ”saman kankaan valkoisuusindeksi kasvaa OBA-pitoisuuden kasvaessa ja pienenee tietyn pisteen jälkeen. Havaittiin, että 1.2% OBA-pitoisuudella saavutetaan optimaalinen valkoisuus” (p. 208). He selittävät, että “Tämän kriittisen määrän ylittävä ylimäärä voi edistää heijastusta valikoiduilla aallonpituuksilla ja aiheuttaa poikkeaman valkoisesta” (p. 208).

Miljković ym. käsittelivät peroksidivalkaistua neulostaan fluoresoivalla valkaisuaineella (FB), UVITEX BHT, klo 0.1%, 0.5% ja 1.0%. Kankaalla, joka oli ensin valkaistu kaksikylpymenetelmällä, WI oli 88.82, 78.65 ja 86.90 klo 0.1%, 0.5% ja 1.0%. Kankaalla, joka oli ensin valkaistu yhdessä kylvyssä, WI oli 104.9, 94.72 ja 102.3 samoilla kolmella määrällä (heidän taulukkonsa 4 ja 6).

KK Fashion Exports on valmistanut vaatteita ja huiveja vuodesta 2003 ostajille maailmanlaajuisesti, alkaen 100 kappaletta varten painetut huivit ja 200 mekoihin ja kaftaneihin, tyylin mukaan, väriä kohti.

Lähteet

  • Haque, A.N.M.A., Smriti, S.A., Hussain, M., Farzana, N., Siddiqa, F. ja Islam, M.A. (2018). Puuvillan valkoisuusindeksin ennustaminen valkaisuprosessin muuttujien avulla sumean päättelyjärjestelmän avulla. Muoti ja tekstiilit 5:4. doi:10.1186/s40691-017-0118-9
  • Kabir, S.M.F., Iqbal, M.I., Sikdar, P.P., Rahman, M.M. ja Akhter, S. (2014). Puuvillakankaan valkoisuusparametrien optimointi. Eurooppalainen tieteellinen aikakauslehti 10(36), 200–210.
  • Miljković, M., Miljković, V., Trajković, D. ja Konstantinović, S. (2020). Puuvillakankaan valkoisuusaste, joka saavutetaan fluoresoivalla valkaisuaineella UVITEX BHT ja H2O2. Facta Universitatis, Sarja Fysiikka, Kemia ja teknologia 18(1), 57–63. doi:10.2298/FUPCT2001057M

Naistenvaatevalikoiman kehittäminen? Katso kuinka toimimme a naisten vaatteiden valmistaja Intiassa.

Katso B2B lookbookit → vilkaisu uusimmista kokoelmistamme. Pyydä koko valikoima: lisää malleja pyynnöstä.

Meidän perustamme: Sadh Samaj Charitable Trust · Help and Support Foundation

WhatsApp