Midha et al. (2013), raportoiden omiaan 2009 vaiheittaiset testit puuvillaompelulangoille, havaitsi: “Puolalangan vuorovaikutus oli ratkaiseva tekijä lankojen lujuuden ja alkumoduulin heikkenemisessä.” Murtovenymälle, tutkimusartikkelissa todetaan puolavaiheen osuus häviöstä “on hyvin pieni”.
Kuumentaako polyesteriydinlanka neulaa enemmän? Mazari, Havelkan ja Hesin sukkelsommeltestit puuvilladenimillä
“Kaikki kokeemme osoittavat, että neulan lämpötila on aina korkeampi, kun lankaa käytetään”, Mazari, Havelka ja Hes kirjoittavat. Jotkut aiemmat tutkijat olivat havainneet päinvastaista. Kirjoittajat ehdottavat, että nämä tulokset voivat johtua lämpökameroista, joilla on vaikeuksia matalan emissiivisyyden neulan kanssa korkean emissiivisyyden langan vieressä.
Ryhmä mittasi teollisen lukkotikkikoneen neulaa kolmella tavalla. Lämpökamera kuvasi neulaa ompelun aikana. Lämpöpari kosketettiin neulansilmään heti ompelun pysähdyttyä. Kolmas lämpöpari juotettiin neulan uraan, lähellä neulansilmää, ja lähetti lukemia langattomasti ompelun aikana. Kukin menetelmä suoritettiin polyesteriydinlangalla ja ilman lankaa. Ilman lankaa, neula ompeli kangasta ilman lankaa.
Kosketusmenetelmä antoi alhaisimman lukeman, koska neula menetti lämpöä ennen kuin termopari ehti siihen. Kameralla oli vaikeuksia, koska kiiltävän neulan emissiivisyys on alhainen ja langan emissiivisyys korkea. Sisään asetettu termopari antoi kolmesta pienimmän keskihajonnan.
| Menetelmä | Ompelunopeus | Ilman lankaa | Langan kanssa |
|---|---|---|---|
| Asetettu lämpöpari | 66 pistoa/s | 110 °C | 202 °C |
| Kosketustermopari | 66 pistoa/s | 98 °C | 122 °C |
| Lämpökamera | 50 pistoa/s | Tekstissä ei ilmoiteta arvoa | 135 °C |
Mitä Mazarin väitöskirjan mukaan polyesteriselle core-spun-langalle tapahtuu, kun lukkotikkikone pysähtyy?
Mazarin opinnäytetyössä todetaan, että “kuuma neula vaurioittaa lankaa myös silloin, kun kone pysähtyy ompelun jälkeen ja neula on suorassa kosketuksessa lankaan.” Suurella nopeudella, lanka koskettaa neulaa vain lyhyesti. Kun kone pysähtyy, kontakti kestää pidempään.
Väitöskirja antaa suoran ratkaisun: “On suositeltavaa poistaa 20 cm lankaa yhden kokonaisen ompelukerran jälkeen”. Neulan jäähdyttäminen ilmalla vain koneen pysähtyessä tuotti samat langan vetolujuusominaisuudet kuin jatkuva jäähdyttäminen.
Väitöskirjassa mitattiin myös lujuuden heikkenemistä saumasta suurella nopeudella otetusta langasta. Sitkeys pieneni koneen nopeuden kasvaessa.
Mitä Mazarin väitöskirjan mukaan voiteluaine tekee polyesteriselle core-spun-langalle?
“Suurempi voiteluaineen määrä alentaa neulan lämpötilaa ja langan sitkeyttä.” Liukaste vähentää langan kitkaa, ja neulan lämpötila laskee, kun sitä lisätään enemmän. Myös murtolujuus laskee. Väitöskirja ehdottaa, että voiteluaine voi antaa kuitujen liukua toistensa ohi langan sisällä.
Parhaiden vetolujuusominaisuuksien saavuttamiseksi suurimmalla ompelunopeudella, opinnäytetyössä todetaan, että “on suositeltavaa käyttää 2-4% voiteluaineen määrästä”. Pienemmillä konenopeuksilla, voiteluaineen lisääminen aiheutti vain “vähäinen lasku” ommellun langan murtolujuudessa.
Mitkä puuvillalangat menettävät eniten dynaamisen kuormituksen vuoksi Midha et al.:n vaihetesteissä?
“Dynaamisen kuormituksen osuus on suurempi karkeammilla langoilla kuin hienommilla langoilla.” Midha et al. testasi neulalankaa sen reitin peräkkäisissä vaiheissa sukkulapistokoneen läpi. Dynaaminen kuormitus on vaihe ennen neulaa. Siellä langankiristyslevyt, kiristysjousi ja langanottovipu kuormittavat lankaa.
Tutkimus yhdistää karkeammat puuvillalangat’ suurempi häviö niissä tavallisesti käytetyille lyhyemmille kuiduille, jotka liukuvat toistensa ohi dynaamisessa kuormituksessa. Sekä sitkeys että murtovenymä pienenevät tässä vaiheessa. Venymälle, tutkimusartikkeli on suora: “Dynaaminen kuormitus oli merkittävä tekijä murtovenymän heikkenemisessä.”
| Langan hienous | Sitkeyden menetyksen osuus | Murtovenymän menetyksen osuus |
|---|---|---|
| 30 tex | 12% | 51% |
| 40 tex | 27% | 79% |
| 60 tex | 43% | 99% |
Lisää aiheesta ompelulankatyypit.
Lähteet: Mazari, A., Havelka, A. ja Hes, L. (2014). “Kokeelliset menetelmät ompelukoneen neulan lämpötilan mittaamiseksi”. Tekstil ve Konfeksiyon 24(1). https://dergipark.org.tr/en/download/article-file/218367. Mazari, A. (2015). “Tutkimus teollisen sukkelsompelukoneen neulan kuumenemisesta”. Väitöskirjan tiivistelmä, Technical University of Liberec. https://web.ft.tul.cz/document/843. Midha, V. K., Mukhopadhyay, A., Chattopadhyay, R. ja Kothari, V. K. (2013). “Sukkelsompeluprosessin dynamiikka”. Research Journal of the Costume Culture 21(6). https://koreascience.kr/article/JAKO201304536732691.pdf.
Naistenvaatevalikoiman kehittäminen? Katso kuinka toimimme a naisten vaatteiden valmistaja Intiassa.
Katso B2B lookbookit → vilkaisu uusimmista kokoelmistamme. Pyydä koko valikoima: lisää malleja pyynnöstä.
