KK Fashion Exports

Sinisten reaktiivivärien valohaalistuminen puuvillaisessa single jerseyssä: Mitä Kabir, Raafi ja Koh ja Fergusson testasivat

Fergusson pesi tummansiniseksi ja mustaksi reaktiivivärjättyä puuvillasinglejerseyä pelkässä vedessä, altisti sen sitten valolle märkänä. Altistussarjan loppuun mennessä, jokainen värjäys paitsi Levafix Navy Blue E-BNA haalistui enemmän märkänä kuin kuivana, “osoittaen, että kankaan kosteuspitoisuus vaikuttaa haalistumisnopeuteen valolle altistettaessa.”

Mitä sinisiä reaktiivivärityyppejä Kabir, Raafi ja Koh toteavat eniten ja vähiten valonkestävät puuvillaisella single jerseyllä?

“Antrakinonipohjaiset reaktiivivärit osoittavat korkeinta valostabiilisuutta auringonvalolle ja ksenonkaarilampulle altistettaessa kaikista valituista sinisistä väriaineista. Lisäksi, difluoripyrimidiinivinyylisulfonipohjaiset atsovärit osoittivat suurinta herkkyyttä auringonvalolle altistumiselle ja ksenonkaarilampulle altistumiselle.” Kabir, Raafi ja Koh päätyivät tähän värjättyään puuvillaista single jerseytä viidellä sinisellä reaktiivisella väriaineella tasolla 1%.

Kirjoittajat yhdistivät antrakinoniväriaineen stabiilisuuden sen fuusioituneeseen bentseenirengasrakenteeseen. DFP-VS-väriaineelle, he viittasivat sen pyrimidiinirenkaan kahteen fluoriatomiin ja yhteen klooriatomiin.

Kabirin DFP-VS-väriaine kantaa samaa C.I. numero kuin Levafix Navy Blue E-BNA, yksi Fergussonin testaamista laivastonsinisistä.

Taulukko A. Kabir, Raafi ja Koh: väriero (ΔE) sinisten reaktiivivärien puuvillasinglejerseyssä, kuten heidän tekstissään todetaan. Tekstissä ei kerrota, mihin altistusaikaan nämä arvot viittaavat; altistukset vaihtelivat välillä 24 to 120 h.
Värjäys C.I. määrä Kromofori ΔE, auringonvalo ΔE, ksenonkaarilamppu
Värjäys 1 C.I. Reaktiivinsininen 19 Antrakinoni 0.5 1.5
Värjäys 3 C.I. Reaktiivinsininen 198 Diatsodifunktionaalinen (MCT-VS) 0.8 2.2
Värjäys 2 C.I. Reaktiivinsininen 21 Kupariftalosyaniini 1.2 3
Värjäys 5 C.I. Reaktiivinsininen 225 Diatsodifunktionaalinen (DFP-VS) — (ei mainittu tekstissä) 5.5

Tekikö Kabir, Raafin ja Kohin ksenonkaarilamppu haalisti sinisiä reaktiivisia väriaineita puuvillaisella single jerseyllä samalla tavalla kuin ulkona ollut auringonvalo?

“Auringonvalon ja ksenonkaariampun haalistumisnopeuksien vertailu osoitti samankaltaisia suuntauksia,” Kabir, Raafi ja Koh kirjoittivat sinisistä reaktiivivärjäyksistään puuvillaisella single jerseyllä. Haalistuminen lisääntyi altistusajan myötä molemmissa lähteissä. He raportoivat myös, että “haalistuneiden puuvillakankaiden tasaantumispiste saavutettiin kohdassa 72 h altistusta auringonvalolle ja ksenonkaarilampulle.”

Jokaiselle väriaineelle, jolla on molemmat arvot taulukossa A, ksenonarvo on korkeampi kuin auringonvaloarvo.

Ne kaksi altistusta suoritettiin eri olosuhteissa. Auringonvalonäytteet olivat ulkotelineessä peräkkäisten vuodenaikojen ajan ja niitä pidettiin pimeässä jaksojen välillä. Ksenonnäytteet testattiin valonkestotesterissä, jossa oli säädelty kosteus ja mustan paneelin lämpötila.

Havaitsiko Fergusson, että kaksi tummansinistä reaktiiviväriä, joilla on sama Colour Index -numero, haalistuvat samalla tavalla puuvillaisessa single jerseyssä?

“Tällainen tulos osoittaisi, että vaikka molemmat väriaineet on luetteloitu saman C.I. määrä, niiden välillä on huomattavia kemiallisia eroja,” Fergusson kirjoitti kahdesta tummansinisestä sävystä puuvillaisessa single jerseyssä. Ne olivat Sumifix Supra Navy 3GF ja Intracron Dark Blue CDX, molemmat lueteltu nimellä C.I. Reaktiivinsininen 222.

Kuiva-altistuksessa, ne kaksi väriainetta haalistuivat aluksi samaa tahtia. Sumifix Supra Navy 3GF haalistui sitten edelleen altistuksen jatkuessa. Fergussonin ohutkerroskromatografia osoitti, että “yksikään tutkimuksen väriaineista ei ollut puhdas kemiallinen aine”. Hän laittoi eron mahdollisesti sävytysvärien syyksi, reaktiossa muodostuneet eri isomeerit, tai molemmat.

Märkäaltistus pesun jälkeen erotti myös tämän parin. Fergusson huomautti, että ne oli värjätty samalla värjäysvoimakkuudella, joten tiukka vertailu oli reilu, ja havaitsivat silti merkittäviä eroja niiden haalistumisessa.

Mitä Fergusson havaitsi, kun laivastonsinisellä ja mustalla reaktiivivärillä värjätty puuvillainen single jersey pestiin perboraattipesuaineella ja altistettiin sitten valolle märkänä?

“Hapettavan valkaisuaineen läsnäolo (natriumperboraatti) pesuaineessa lisäsi värin menetystä pesun ja märkänä valolle altistumisen aikana,” Fergusson kirjoitti tummansinisistä ja mustista reaktiiviväreistään puuvillaisessa single jerseyssä. Jokaista pesua seurasi kahden tunnin valoaltistus, märkänä aloittaen. Edestä täytettävän pesukoneen pesuaine sisälsi perboraattia.

Taulukossa B, edestä täytettävien koneiden pesuaine antoi suurimman värieron jokaiselle värjäykselle paitsi Sumifix Supra Navy 3GF, missä päältä ja edestä täytettävien koneiden pesuaineet olivat tasoissa.

Fergusson ei pannut edestä täytettävän koneen tulosta pelkän valkaisuaineen syyksi. Hänen edestä täytettävä pesunsa käytti myös vähemmän vettä kangaskiloa kohden, voimakkaampi mekaaninen vaikutus tuosta pienemmästä vesimäärästä, ja vahvempi pesuaineliuos. “On mitä todennäköisintä, että kaikki nämä tekijät vaikuttivat havaittuihin värimuutoksiin.”

Hänen neutraali pesuaineensa ei sisältänyt alkalia eikä puskurisuoloja. Silti se antoi suuremman värieron kuin päältä täytettävän pesukoneen pesuaine Cibacron Super Black R -värille, Cibacron Navy LS-G ja vaaleampi Remazol Navy RGB -värjäys.

Taulukko B. Fergusson, Taulukko 3.15: väriero (ΔE) reaktiivivärjätyn puuvillasinglejerseyn jälkeen 15 pesut, kukin seuraavaksi valolle märkänä altistettuna, 30 h altistusta yhteensä.
Värjäys Neutraali pesuaine Päältä täytettävän pesukoneen pesuaine Edestä täytettävän koneen pesuaine (natriumperboraatin kanssa)
Cibacron Super Black R 5.8 4.3 8.3
Cibacron Navy LS-G 4.8 3.9 6.6
Levafix Navy Blue E-BNA 3.5 4.1 6.1
Sumifix Supra Navy 3GF 150% 4.7 5.2 5.2
Remazol Navy RGB 150%, 3.0% syvyys 3.9 4.2 6.5
Remazol Navy RGB 150%, 1.5% syvyys 5.4 5.1 10.1

Lähteet: Kabir, S.M.M., Raafi, S.M. ja Koh, J. (2020). “Reaktiivisten sinisten väriaineiden valohaalistumismekanismi puuvillalla auringonvaloa ja ksenonkaari-lamppua vastaan”. Tekstiili- ja vaatetusalan lehti, Teknologia ja johtaminen 11(4), NC State University. https://jtatm.textiles.ncsu.edu/index.php/JTATM/article/view/18223. Fergusson, S.M. (2008). “Pyykinpesuaineiden ja jäännösemäksen vaikutus reaktiivisten väriaineiden valonkestoon 100% Puuvilla”. MTech-opinnäytetyö, RMIT University. https://research-repository.rmit.edu.au/articles/thesis/Effect_of_laundry_detergents_and_residual_alkali_on_the_light_fastness_of_reactive_dyes_on_100_cotton/27576339.

Naistenvaatevalikoiman kehittäminen? Katso kuinka toimimme a naisten vaatteiden valmistaja Intiassa.

Katso B2B lookbookit → vilkaisu uusimmista kokoelmistamme. Pyydä koko valikoima: lisää malleja pyynnöstä.

Meidän perustamme: Sadh Samaj Charitable Trust · Help and Support Foundation

WhatsApp