Vasile et al. repäisi housunmuotoisia koekappaleita pellava- ja hamppu–pellavakankaasta, palttinasidoksessa, panama- ja toimikassidokset, vetokoekoneella, ja raportoivat: “Alhaisin repäisyvoima kirjattiin palttinasidokselle sekä hamppu-pellava- että pellavakankaiden tapauksessa.”
Minkä Hossain et al.:n ANOVA havaitsi määräävän repäisylujuuden, ja mikä määrää vetolujuuden, sisään 100% kudottu puuvillakangas?
Repäisylle loimen suunnassa, Hossain et al. kirjoita: “Kankaan sidoksen päävaikutus on tilastollisesti merkitsevä, F(7,14)=2.89, p=0.04; se on keskimääräinen repäisylujuus loimen suunnassa (Y1) eroaa merkittävästi mallista toiseen”. Kudontakoneen asetuksella ei ollut tätä vaikutusta: “Taulukko 3 osoittaa, että kutomakoneen asetuksen päävaikutus on merkityksetön, F(2,14)= 0.92, p=0.42, mikä tarkoittaa, että keskimääräinen repäisylujuus loimensuunnassa (Y1) on melkein sama kolmelle kutomakoneen asetukselle.”
Kuteen suuntainen repeytyminen noudatti samaa kaavaa. Kangaspuun asetusta varten, “kutomakoneen asetuksen päävaikutus ei ole merkitsevä, F(2,14)=1.59, p=0.24”. Sidoksen osalta, “kankaan sidoksen päävaikutus on merkitsevä, F(7,14)=3.20, p=0.03”.
Vetolujuus oli päinvastainen. “Kudontakoneen asetuksen päävaikutus on erittäin merkitsevä vasteelle Y3, F(2,14)=316.9, p=0.00.” Sidoksen osalta, “kankaan rakenteen vaikutus on merkityksetön; loimen suuntaisen vetolujuuden keskimääräinen saanto (Y3) on melkein sama kahdeksalle sidosmallille samalla kutomakoneen asetuksella, F(7,14)=2.07, p=0.12.”
Puuvillanäytteet kudottiin yhdestä puuvillalangasta kahdeksalla eri sidoksella, kukin kolmella kutomakoneen asetuksella (eri pirta- ja niisiluvut), näyterapiirikutomakoneella. Repäisylujuus mitattiin Elmendorf-tyyppisellä heilurilaitteella entsymaattisen liisterinpoiston jälkeen, pesu, kuivaus ja relaksointi. Liisterinpoisto on yksi useista entsyymikäsittelyt puuvillalle.
Mikä sidos repesi vaikeimmin Hossain et al.:n puuvillakankaissa, ja minkä ansioksi kirjoittajat sen lukevat?
Hossain et al. kirjoita: “Panamakankaan repäisylujuus on korkeampi kuin ripsikankaan, toimikas, ja satiini, samankaltaisella lankajuoksun pituudella (Kuva. 5).” Heidän ANOVA-analyysissään loimen repäisylujuudelle, “suurin keskimääräinen repäisylujuus loimen suunnassa (Y1) saatiin sidokselle 2 tavallinen korinpohjasidos.”
Kirjoittajat katsovat tämän johtuvan lankajuoksun pituudesta ja loimen sekä kuteen risteämistavasta. “Kelluntapituuden mukaan, voidaan sanoa, että kankaan lankajuoksun pituus vaikuttaa merkittävästi repäisylujuuteen. Lankahypyn pituuden kasvaessa, enemmän lankoja on lähellä toisiaan, mikä lisää repäisylujuutta.” He lisäävät: “Siten loimi- ja kudelankojen välinen kosketus, sidoskuvio tai kudosrakenteen vaihtelu on ratkaisevassa asemassa loimen ja kuteen repäisylujuudessa”.
Pelkkä kelluntapituus ei selitä puuvillatulosten järjestystä taulukossa A. Puuvillasatiini hyppää kolmen langan yli; tavallinen panamasidos hyppää yli kahden. Kuitenkin loimen suunnassa tiheimmällä kutomakoneen asetuksella, satiini repesi pienemmällä voimalla kuin molemmat panamat ja toinen loimiripsi.
Kirjoittajat toteavat myös, että “lujuus kasvaa niisimäärän kasvaessa”. Heidän kaavioissaan tätä mitataan muutoksena palttinasidokseen verrattuna, ei newtoneina: “Suhteellinen muutos kudesuuntaisessa repäisylujuudessa verrattuna palttinasidokseen.” Newtoneina, satiini ja molemmat toimikkaat repesivät pienemmällä voimalla tiheimmässä asetuksessa kuin kahdessa muussa asetuksessa.
Epäsäännöllisen panaman mittaustulos loimen suunnassa tiheimmällä asetuksella on lähellä repäisytestilaitteen ilmoitettua kapasiteettia, jonka kirjoittajat ilmoittavat muodossa “Elma-repäisy maksimikuormalla 133 N”. Tästä syystä, se ei välttämättä ole tarkka arvo.
| Kudontakoneen asetus | Design | Law’n suurin lankatiheys | EPCm | PPCm | Loimen repäisy (N) | Kuteen repäisy (N) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaide 60/niisi 30 | Tavallinen | 22 | 15 | 14 | 56.390 | 64.011 |
| Kaide 60/niisi 30 | Sileä loimiripsi | 30 | 14 | 14 | 92.132 | 78.373 |
| Kaide 60/niisi 30 | (2) Sileä säännöllinen panamasidos | 30 | 16 | 13 | 100.950 | 103.010 |
| Kaide 60/niisi 30 | Sileä loimiripsi | 33 | 15 | 14 | 62.296 | 76.838 |
| Kaide 60/niisi 30 | (3+1) Sileä epäsäännöllinen panamasidos | 33 | 17 | 14 | 75.424 | 70.724 |
| Kaide 60/niisi 30 | Z-toimikas | 30 | 16 | 14 | 80.386 | 88.242 |
| Kaide 60/niisi 30 | Z-toimikas | 33 | 15 | 14 | 84.252 | 88.754 |
| Kaide 60/niisi 30 | Puuvillasatiini | 33 | 17 | 14 | 81.405 | 92.152 |
| Kaide 40/niisi 40 | Tavallinen | 22 | 19 | 17 | 39.681 | 48.406 |
| Kaide 40/niisi 40 | Sileä loimiripsi | 30 | 21 | 18 | 105.640 | 85.288 |
| Kaide 40/niisi 40 | (2) Sileä säännöllinen panamasidos | 30 | 20 | 17 | 106.390 | 102.505 |
| Kaide 40/niisi 40 | Sileä loimiripsi | 33 | 20 | 18 | 108.470 | 84.684 |
| Kaide 40/niisi 40 | (3+1) Sileä epäsäännöllinen panamasidos | 33 | 21 | 18 | 93.060 | 95.304 |
| Kaide 40/niisi 40 | Z-toimikas | 30 | 20 | 18 | 96.719 | 100.558 |
| Kaide 40/niisi 40 | Z-toimikas | 33 | 20 | 18 | 83.534 | 90.806 |
| Kaide 40/niisi 40 | Puuvillasatiini | 33 | 21 | 18 | 72.418 | 85.810 |
| Kaide 60/niisi 60 | Tavallinen | 22 | 25 | 24 | 18.858 | 32.798 |
| Kaide 60/niisi 60 | Sileä loimiripsi | 30 | 26 | 25 | 63.872 | 56.667 |
| Kaide 60/niisi 60 | (2) Sileä säännöllinen panamasidos | 30 | 25 | 25 | 100.408 | 104.193 |
| Kaide 60/niisi 60 | Sileä loimiripsi | 33 | 26 | 25 | 122.200 | 64.117 |
| Kaide 60/niisi 60 | (3+1) Sileä epäsäännöllinen panamasidos | 33 | 27 | 26 | 132.810 | 129.400 |
| Kaide 60/niisi 60 | Z-toimikas | 30 | 26 | 26 | 59.613 | 72.977 |
| Kaide 60/niisi 60 | Z-toimikas | 33 | 26 | 25 | 47.421 | 48.136 |
| Kaide 60/niisi 60 | Puuvillasatiini | 33 | 27 | 26 | 41.407 | 71.366 |
Mihin suuntaan Vasile et al.:n pellava- ja hamppu-pellavahousurepäisykoekappaleet eivät revenneet poikittain?
Vasile et al. raportti: “Testijakson aikana, kunkin kankaan kaikki viisi koekappaletta repesivät loimen suunnassa. Sitä vastoin, kuteen suunnassa, viisi FLAX PLAIN -näytettä, kolme koekappaletta PELLAVATOIMIKASTA ja HAMPPUPALTTINAA, eikä yksikään HEMP PAN -koekappale, HAMPPU TOIMIKAS, ja FLAX PAN repesi poikittain tähän suuntaan nähden.”
Nämä kuusi kangasta kudottiin teollisella kudontakoneella. Kaikilla on yhteinen valkaistu pellava (pellava) loimi. Kude on joko pellavaa, mikä antaa pellavakankaille (PELLAVA), tai hamppu, mikä antaa hamppu-pellavakankaille (HAMPPU). Jokainen kude kudottiin palttinasidoksella, panama (PAN) tai toimikas.
Tutkijat kokeilivat ensin heiluria (Elmendorf) repäisykoe näille pellava- ja hamppu-pellavakankaille. “Tämä yritys epäonnistui, koska koekappaleen repäisemiseen tarvittava voima ylitti laitteen tuottaman enimmäisvoiman.” Sen jälkeen he käyttivät housunmuotoista koekappaletta: liuska, jossa on viilto, joiden kahta haaraa vedettiin erilleen vetolujuusmittarissa.
Mikä sidos kului puhki ensin Vasile et al.:n Martindale-hankauskokeessa pellava- ja hamppu-pellavakankaalla?
Vasile et al. kirjoita: “Kuuden analysoidun kankaan joukossa, panamasidos oli selvästi herkin hankaukselle verrattuna palttina- ja erityisesti toimikassidoksiin.” Kudekuidulla, he kirjoittavat: “Havaittiin, että kankaat, joilla oli sama sidos, näyttivät kestävän hankausta yhtä hyvin, riippumatta kuteen tyypistä.”
| Kangas | Kude | Kudonta | Syklit rikkoutumiseen asti |
|---|---|---|---|
| HAMPPU PALTTINA | Hamppu | Tavallinen | 5000 |
| HAMPPU PAN | Hamppu | Panama | 4000 |
| HAMPPU TOIMIKAS | Hamppu | Toimikas | 6000 |
| PELLAVA PALTTINA | Pellava | Tavallinen | 5000 |
| PELLAVA PAN | Pellava | Panama | 4000 |
| PELLAVA TOIMIKAS | Pellava | Toimikas | 6000 |
Vasile et al. kutsuvat tätä tulosta vain “osittain linjassa” aiempien tutkimusten kanssa, mikä “raportoivat enemmän kulumista toimikas- ja satiinisidoksissa kuin palttinassa ja panamassa, katsotaan johtuvan kahden ensin mainitun sidoksen pidemmistä lankahypyistä.” Toimikkaalla, nämä kaksi tulosta ovat ristiriidassa: aiempi tutkimus havaitsi enemmän kulumista toimikkaassa, kun taas toimikas kesti pisimpään Vasile et al.:n Martindale-testissä.
Lähteet: Hossain, M. M., Alimuzzaman, S. & Ahmed, D. M. (2023). “Repäisy- ja vetolujuus kohteelle 100% Kudotut puuvillakankaat’ Perusrakenteet: Regressiomallinnus”. Kuidut ja tekstiilit 30(2), 14–25. DOI 10.15240/tul/008/2023-2-002. https://dspace.tul.cz/items/cc620c63-5386-4717-96e9-403bb1c2fa2e/full. Vasile, S., Vermeire, S., Vandepitte, K., Troch, V. & De Raeve, A. (2024). “Sidoksen ja kudetyypin vaikutus hamppu-pellavakankaiden mekaanisiin ja mukavuusominaisuuksiin”. Materiaalit 17(7), 1650. DOI 10.3390/ma17071650. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11012718/.
Naistenvaatevalikoiman kehittäminen? Katso kuinka toimimme a naisten vaatteiden valmistaja Intiassa.
Katso B2B lookbookit → vilkaisu uusimmista kokoelmistamme. Pyydä koko valikoima: lisää malleja pyynnöstä.
